Lahden sivistyslautakunta teki tiistaina (31.1.2018) päätöksen palvelusetelin käyttöönotosta yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Keskeinen osa tätä päätöstä oli palvelusetelin sääntökirja, jossa asetetaan palvelusetelilaissa määritellyt hyväksymiskriteerit palveluntuottajille sekä kaupungin omat vähimmäisvaatimukset palvelujen sisällöille ja laadulle.
Sivistyslautakunnan tekemän päätöksen jälkeen on julkisessa keskustelussa tuotu esiin muun muassa päiväkotiyrittäjien huoli heidän kyvystä vastata sääntökirjassa oleviin vähimmäisvaatimuksiin. Lisäksi keskustelua on käyty palvelusetelin arvosta ja lisämaksuista, joita yrittäjät voisivat periä perheiltä setelin arvon lisäksi.
Käydyn keskustelun haasteena on mielestäni ollut se, että siinä ei ole ollut mukana itse setelin käyttäjät eli lahtelaiset perheet lapsineen. Tämä on ongelmallista jo siksi, että heidän tarpeensa ovat olleet sääntökirjan yhtenä keskeisenä lähtökohtana, koska tosiasiassa lopullisen päätöksen päivähoitopaikan valinnasta tekevät perheet ja tähän tarpeeseen on kunnan vastattava varhaiskasvatuslain nojalla.
Siksi käynkin nyt läpi joitakin lautakuntakäsittelyn aikana esiin tulleita näkökohtia palvelusetelin sääntökirjasta, joissa erityisesti korostuu perheiden ja lasten näkökulma.
Palvelusetelistä on oltava aitoa hyötyä perheille
Kun tarkastellaan nykyisen päivähoitojärjestelmä kehittämistarpeita perheiden näkökulmasta, nousee tarkasteluissa yleensä esiin päiväkodin merkitys lähipalveluna ja palvelujen saatavuus virka-aikojen ulkopuolella (vrt. THL:n raportti 36/2011).
Palvelusetelin sääntökirjassa näihin tarpeisiin pyrittiin vastaamaan siten, että nykyiseen Lahti-lisäjärjestelmään verrattuna lahtelaiset lapsiperheet hyötyisivät palvelusetelistä seuraavasti:
- Päiväkoti ei voi valita asiakkaitaan, joten perheiden aito valinnanvapaus kasvaa
- Palvelusetelin avulla perhe voi valita myös yksityisen päiväkodin samalla hinnalla kuin julkisen päiväkodin, näin myös julkinen palveluverkko laajenee ja perheet saavat paremmin päivähoitopaikkoja lähipalveluna
- Palveluseteli antaa mahdollisuuden päivähoitoon klo 6.00-18.00, mutta vain silloin, kun perheen työ- tai opiskelutilanne sitä vaatii (kunnallisessa päivähoidossa on samat aukioloajat, perhepäivähoidossa tämä aika on suppeampi).
- Lisäksi palveluseteli takaa perheille vara- ja kesähoidon tarvittaessa.
Jotta perheet käyttäisivät päivähoidon palveluseteliä, on siitä oltava perheille aitoa etua kunnan palveluihin tai Lahti-lisään verrattuna. Tämä on tärkeää varsinkin silloin, kun tiedetään, että palvelusetelin käyttöönottaminen vaatii perheiltä aikaa ja perehtymistä. Itse uskon, että edellä kuvatut palveluiden vähimmäisvaatimukset ovat riittävä houkutin sille, että perheet lisääntyvissä määrin valitsisivat palvelusetelipäiväkodin kunnallisen sijaan.
Lisämaksut ja hintakaton puuttuminen vaarantaisi lasten ja perheiden yhdenvertaisuuden
Sitra, joka on Suomessa aktiivisesti kehittänyt palvelusetelikäytäntöjä, on todennut Palveluseteliopastaan (2012) käsittelevillä nettisivuillaan, että hintakaton käyttäminen palvelusetelin hinnoittelussa takaa kansalaisten yhdenvertaisuuden ja lisää kilpailua palvelun sisällöllä ja laadulla. Samassa yhteydessä Sitra myös varoittaa, että jos hintakattoa ei käytetä, vaarana on palvelusetelijärjestelmän muotoutuminen ”Kunta-Kelaksi”, jossa vain varakkailla ja hyvätuloisilla on mahdollisuus valinnanvapauteen.
Perheiden ja lasten yhdenvertaisuuden näkökulmasta palvelusetelin yhtenä etuna on, että sen avulla voidaan luoda 0-maksuluokka, joka mahdollistaa yksityisen palveluiden saatavuuden kaikille kuntalaisille tulotasoon katsomatta. Tämän maksuluokan luomista olisi kuitenkin merkittävästi haitannut erilaisten lisämaksujen periminen sekä palvelusetelin hintakaton poistaminen. Lisäksi olisi hieman nurinkurista, että samassa yhteydessä, kun Lahdessa päätetään poistaa varhaiskasvatuksen rajaus, sen lapsia eriarvoistavat käytännöt palautettaisiin päivähoidon palvelusetelijärjestelmässä.
Kaupungin intressinä on, että palvelusetelijärjestelmän avulla sen investointipaineet helpottuisivat, koska uusien tai peruskorjattavien päiväkotien määrä vähenisi. Tämä tavoite tarkoittaa myös sitä, että tulevaisuudessa kaupungin oma palveluverkko ei olisi yhtä kattava jokaisessa kaupunginosassa, vaan osan puuttuvista palveluista tuottaisivat yksityiset päiväkodit. Tätä tulevaisuuden kuvaa vasten on perheiden ja lasten ehdoton etu, että palvelusetelin hinnoittelussa on samat periaatteet kuin kunnallisessa palvelussa.
Lopuksi todettakoon, että olen Lahden Vihreiden asettamana luottamushenkilönä sitoutunut paikallisyhdistyksemme kuntavaaliohjelmaan. Tässä ohjelmassa todetaan, että Lahden Vihreät puolustavat yhdenvertaista ja laadukasta päivähoitoa. Mielestäni sivistyslautakunnan nyt hyväksymä sääntökirja toteuttaa tätä tavoitetta niissä raameissa, jotka valtuusto on asettanut yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelille.
Lahdessa 4. Helmikuuta 2018
Sami Metsäranta
Sivistyslautakunnan jäsen
Lahden Vihreät ry
Lähteet:
https://www.lahti.fi/ajankohtaista/uutiset/sivistyslautakunnan-kokouksen-30-1-2018-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kset
https://www.thl.fi/documents/10531/95613/Raportti%202011%2036.pdf
https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-opas-tarjoaa-tietoa-palvelusetelin-kayttoonotosta-ja-hinnoittelusta/
https://www.lahdenvihreat.fi/vaaliohjelma-2017/