Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Päätimme helmikuussa kaupungin uudesta strategiasta. Strategian merkittävänä kulmakivenä säilyi tavoite olla Suomen johtava ympäristökaupunki. Lahden pitkäjänteinen ympäristötyö ja kunnianhimoiset ilmastotavoitteet näkyvät todellisina päästöleikkauksina, mutta myös kaupunkimme ja koko kaupunkiseutumme kiinnostavuutena elinvoimaelämän näkökulmasta. Tulemme tekemään töitä sen eteen, että investoinnit alueellemme tuovat lisää investointeja ja että työllisyys paranee. Kovien tavoitteiden lisäksi strategiassa on mukana paljon myös pehmeitä arvoja, kuten lahtelaisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäminen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen. Haluamme ehkäistä syrjäytymistä ja pitää huolta kaupungin henkilöstön jaksamisesta.
Strategian toteuttaminen tulee kuitenkin olemaan vaikeaa tiukkenevassa taloustilanteessa.
Kuntatalous on mittavien muutosten kynnyksellä. Vuoden alusta voimaan astuva sote-uudistus muuttaa kuntien rahoituspohjaa järisyttävin tavoin, mikä Lahden kohdalla näkyy valitettavan suurena valtionosuuksien pienentymisenä. Tulevien vuosien kuntataloutta ei helpota TE-palveluiden siirto kunnille, joka näillä näkymin tapahtuu vuoden 2025 alussa. Alustavien laskelmien perusteella vaikuttaa siltä, että Lahti jää siinäkin uudistuksessa maksupuolelle valtionosuuksissa. Tilanne näyttää Lahden kannalta täysin kestämättömältä.
Valtuuston on siis luovittava vallitsevien olosuhteiden ja tulevien muutosten ristiaallokossa. Miten selviämme? Yhdessä meidän pitäisi pysyä valitsemallamme kurssilla ja pitää huolta, ettei kukaan tipu kyydistä eikä ketään myöskään heitetä yli laidan.
Lahti on matalan koulutustason ja korkean työttömyyden kaupunki. Valtuustossa käytetään säännöllisesti puheenvuoroja siitä, miten meidän tulisi ehkäistä syrjäytymistä ja satsata erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kuten todettua, nämä tavoitteet ovat mukana tuoreessa strategiassamme, mutta toteuttaako tämä talousarvio strategiaan kirjattuja tavoitteita? Sitähän meidän tulisi tässä ennen kaikkea arvioida.
On selvää, että näiden suorastaan masentavien talousnäkymien varjossa tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia ja paremmin tuottavan konsernin. Rakenteellisia uudistuksia ei kuitenkaan tehdä säästämällä vuosittain sieltä ja tuolta, vaan uudistusten taustalla pitäisi olla selkeä ja yhteinen käsitys siitä, minkä laatuisia palveluita kaupunkina tuotamme. Vasta sitten voidaan päättää, miten palvelut tuotetaan ja kuinka paljon varoja valitun laatutason saavuttaminen ja ylläpitäminen vaatii. Näin toimimalla voisimme myös varmistaa pitkäjänteisen ja helpommin ennustettavan taloussuunnittelun.
Alamme ensi vuonna valmistella uutta talouden tasapainottamisohjelmaa vuosille 2024-2026. Pidämme tärkeänä, että tämä ohjelma valmistellaan parlamentaarisesti, jotta ryhmien sitoutuminen siihen olisi aiempaa uudistumis- ja muutosohjelmaa paremmalla tasolla. Tämän vuoden kokemukset parlamentaarisen työryhmän työskentelystä ovat olleet kannustavia ja valaneet uskoa siihen, että pystymme – jos vain haluamme – yhdessä löytämään ratkaisuja.
Konserniyhtiöillä tulisi olla huomattavasti merkittävämpi rooli kaupungin tulojen kartuttamisessa sekä elinvoiman että vetovoiman lisäämisessä. Nykyisessä konsernissamme on myös sijaa selkeyttämiselle ja päällekkäisten toimintojen karsimiselle. Kaupunginhallitus on tämän työn jo aloittanut, mutta työ etenee varsin verkkaisesti. Emme kuitenkaan halua hoputtaa liiaksi, sillä haluamme parhaan mahdollisen lopputuloksen, mikä palvelee niin kaupunkikonsernia kuin veronmaksajiakin.
Olennaista on taata vakaat ja kestävät olosuhteet tärkeimmille konserniyhtiöillemme, jotta toimintaympäristön äkilliset muutokset, kuten esimerkiksi energiakriisi ja inflaatio eivät muodostu ylitsepääsemättömiksi haasteiksi niille. Tärkeimpien konserniyhtiöiden kehittäminen on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävää ja tavoitteena tulee olla yhtiöiden osingonmaksukyvyn varmistaminen. Uskomme, että konserniyhtiöiden tuottavuuden nostolla, vetovoimatekijöiden turvaamisella ja toimintojen selkeyttämisellä Lahti ja sen kaupunkikonserni menestyy.
Kaupunginhallituksen talousarvioesitys oli pitkäjänteisen neuvottelun ja yhteistyön tulos. Haluamme kiittää neuvotteluissa mukana olleita ryhmiä ja kaupunginhallituksen kykyä saada aikaan yksimielinen esitys talousarvioksi.
Vaikka emme saaneetkaan kaikkia haluamiamme tavoitteita täysimääräisesti läpi – muun muassa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion osalta – saimme vihreiden esityksestä korjattua meille tärkeiden kulttuurin ja nuorisopalveluiden rahoitustasot talousarvioon. Koronavuosien rajoitukset ovat vaikuttaneet merkittävästi näiden palveluiden toimintaan. Näimme tässä hetkessä vastuullisena tekona varmistaa kulttuuri- ja nuorisopalveluiden riittävän rahoituksen, jotta pystymme houkuttelemaan ihmiset takaisin erilaisiin tapahtumiin ja saada sen myötä tuettua lahtelaisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Nämä edellämainitut lisäysesitykset saatiin mukaan talousarvioon tekemällä kompromissi. Muutosten läpisaaminen edellytti ymmärrettävästi myös meiltä vastaantuloa ja löysimme lopulta vastinpareja esitetyille summille kaupunkiympäristön palvelualueelta. Tästä huolimatta tulemme iloksemme näkemään ensi vuonna tuplamäärän kaupunkipyöriä ja ottamaan käyttöön joukkoliikenteen vyöhyke- ja lippu-uudistuksen.
Vihreä valtuustoryhmä ei tee tänään muutosesityksiä talousarvioon. Olemme pääosin kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla, mutta suhtaudumme kriittisesti sivistyksen palvelualueen ja erityisesti perusopetuksen rahoituksen tasoon.
Puhumme usein tässäkin salissa tulevaisuuteen tähtäävistä investoinneista. Satsaukset lapsiin ja nuoriin pitäisi tunnistaa kaikista arvokkaimmiksi tulevaisuusinvestoinneiksi. Millainen tulevaisuus meillä on edessä, jos epäonnistumme varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa?
Puheen piti valtuustoryhmän puheenjohtaja Riina Puusaari.