Lahden talousarviosta 2012 sanottua
kirjoittanut Saara Vauramo
Talousarviokokous 28.11.2011
Ryhmäpuheenvuoro, vihreät
Saara Vauramo
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Lahden kaupungin talousarviota 2012 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2013 ja 2014 lukiessa taloudellisen tilanteen voisi olettaa jatkuvan ”kohtuullisen hyvänä”. Euroopan ja globaalin talouden näkymät ovat kuitenkin synkentyneet yhtä matkaa pohjolan pimenevien iltojen kanssa. Tänään, 28. päivä marraskuuta 2011, olemme tilanteessa, jossa on äärimmäisen vaikeaa ennustaa Lahden kaupungin taloudellista tilannetta keväällä 2012. Kaikki riippuu maamme kyvystä ylläpitää vientiä ja työllisyyttä globaalin talousauringon valonpilkahduksen käydessä taivaanrannassa yhä kalpeammaksi.
Tupla V ei ole enää pessimistisin skenaario, vaan oikeastaan aika optimistinen. Pessimistit näkevät Euroopan talouden VL:n jossa uuden sukelluksen ja pohjan jälkeen talous jää pitkään 0-kasvuun 90-luvun Japanin tapaan.
Erilaiset hyvinvointi- ja talousmittarit näyttävät Lahdessa tällä hetkellä eri suuntiin. Työttömyys on laskenut Lahdessa tasaisesti vuoden 2010 alkupuolen 16,5 %:sta tämän vuoden marraskuun 12,4 %:n. Edelleen työttömyys on Lahdessa hälyttävän korkea verrattuna maan keskiarvoon, joka on n. 8 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on myös kasvanut tänä vuonna. Hyvinvointitilinpäätös 2010 kuitenkin osoittaa, että suurin osa Lahden kaupungin lapsista, nuorista ja työikäisistä sekä merkittävä osa myös ikääntyneistä voi hyvin. Lahden mediaanitulot ovat muita suuria kaupunkeja pienemmät, pienituloisten osuus on suurempi. Kun taloudellinen tilanne kiristyy, on alueella väestöryhmiä, jotka ovat nyt todellisessa riskissä pudota hyvinvointiyhteiskunnan kelkasta ja syrjäytyä. Lahden kaupungissa on keskimääräistä enemmän pienituloisia eläkeläisiä sekä yksinhuoltajaperheitä, joiden riski ajautua köyhyyteen on erityisen suuri.
Kaikista edellä mainituista syistä julkisten palveluiden laadun ja saavutettavuuden merkitys kasvaa tulevina, taloudellisesti tiukkoina aikoina. On tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ollaan kehittämässä ja resursseja ohjataan entistä selvemmin perusterveydenhuoltoon. Taloudellisista syistäkin on äärimmäisen tärkeää, että terveydenhuollon kasvavaa painetta saadaan ohjattua muualle kuin erikoissairaanhoitoon, jonka kulukäyttäytyminen ei ole kuntien hallinnassa. Lahden vanhenevan väestön palveluntarpeet kasvavat myös yksinäisyyden vuoksi. Meillä tulee olla voimavaroja, joita kohdennetaan tulevina vuosina kaikkein kipeimmin julkisia palveluja tarvitseville.
Lahden koulujen tilanne on painajaismainen. Kuulemme päivittäin lisätietoja koulujen sisäilmaongelmista, viimeisimpänä uutiset Möysän koulun ongelmista vasta viikko peruskorjausremontin valmistumisen jälkeen. On arvioitu, että Liipola-Kaikuharjun, Kiveriön ja Jalkarannan koulujen kunnostaminen tai uudelleen rakentaminen maksaisi kaupungille noin 50 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi meillä on edessä myös Launeen sekä mahdollisesti muidenkin koulujen remontteja. Virkamiesesitykset kaupungin kiinteistöjen investointisuunnitelmista tehtiin ennen uusimpia tietoja koulukiinteistöjen kunnosta. Koulujen mittavat sisäilmaongelmat eivät voi silti kenellekään tulla yllätyksenä: jo viime valtuustokaudella toiminut homevaliokunta linjasi mm. Jalkarannan koulun peruskorjauksen olevan kiireellisten listalla. Silti emme näe tässä KH:n esityksessä osoitettavan investointirahaa koulujen sisäilmaongelmista johtuviin peruskorjauksiin.
Priorisointi on vaikea asia, joka puuttuu tästä talousarvioesityksestä vielä lähes kokonaan. Voisi jotenkin olettaa, että rahaa on vielä niin paljon, että tärkeysjärjestyksellä ei ole niin väliä. Näin ei ole. Taloudelliset pelimerkit tullaan asettamaan tärkeysjärjestykseen joko julkisesti ja keskustellen tai näkymättömästi ja vaivihkaa. Mitä vähemmän pelimerkkejä, sen vaikeampaa on peli. Vihreä valtuustoryhmä tulee esittämään Mukkulan kevythallin, tekonurmikentän ja pukusuojarakennuksen poistoa sivistystoimialan hankeryhmän uusinvestoinneista (s. 235) vedoten siihen, että sen ei tärkeysjärjestyksessä tule mennä välttämättömien kouluinvestointien edelle. Tämä vähentää Lahden kaupungin velanottoa 1.94 M euroa. Olemme melko varmoja, että tulevina kuukausin sivistystoimialalla löydetään muitakin vaihtoehtoisia rahanreikiä.
Kaiken kaikkiaan on äärimmäisen tärkeää, että kaupunki etsii tuleviin elinvoimaisuusinvestointeihin (keskustan kehittämiseen, matkakeskuksen toteuttamiseen ja erilaisiin urheiluinvestointeihin) mahdollisimman paljon yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita kumppaneiksi ja rahoittajiksi. Tämän tulee olla investointien suunnittelun tärkeä lähtökohta.
Hyvät valtuutetut, arvoisa puheenjohtaja ja kuulijat. Tämän hetken talouspuheet ovat helposti synkkää, synkempää ja sysimustaa. Tosiasia kuitenkin on, että Lahden kaupungin talous on yhä kohtuullisen hyvässä jamassa ja selvisimme edellisestä taantumasta paljon ennakoitua helpommin. On vielä mahdollista, että nytkin selviämme. Mikäli emme kuitenkaan selviä pienillä kolhuilla, on edessä kivuliaampi rutistus, joka tehostaa julkisen talouden toimintaa ja tulee petraamaan rakenteita. Sellaisessa myrskyssä kaatuvat helposti kuntarajat, ja päällekkäiset julkishallinnon rakennelmat, sillä tärkeintähän on, että asukkaan pää pysyy pinnalla. Laadukkaiden peruspalveluiden turvaaminen on kaikkein tärkeintä.