Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Maamme kunnat ja kuntatalous ovat suuressa murroksessa. Valtion erilaisten uudistusten myötä kuntien tehtävät muuttuvat ja joudumme mukautumaan niiden mukana. Emme myöskään ole immuuneja globaaleille kriiseille. Asiat eivät aina mene kuten toivoisimme, mutta Lahden vaihtoehtona ei ole surkutella, vaan löytää ratkaisuja, joilla selviämme eteemme heitettävistä haasteista.
Lahti tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2025. Nyt näyttää siltä, että ihan siihen emme yllä, mutta hiilineutraalius on mahdollista saavuttaa lähivuosina. Se kuitenkin edellyttää meiltä edelleen johdonmukaista päätöksentekoa ja järjestelmällisiä toimenpiteitä. Päätämme ensi vuonna Lahden yleiskaavasta, keskustavisiosta ja neuvottelemme uuden MAL-sopimuksen vuodesta 2024 vuoteen 2027. Jokaisella näistä on oma roolinsa niin ilmastotyön edistämisessä kuin kaupungin elinvoiman kasvussa.
Tehtävämme on myös edistää asukkaidemme hyvinvointia. Talousarvion yhteydessä hyväksyttävissä strategian kärkihankkeissa on mukana muun muassa luontopositiivisen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen, laadukkaat ja monipuoliset kulttuuripalvelut, osallisuuden edistäminen ja opiskelijoiden viihtyvyyden parantaminen.
Nämä kaikki ovat kaupungin strategian mukaisia ja hyviä tavoitteita. Mutta onko nyt käsillä oleva talousarvioesitys sellainen, joka mahdollistaa näiden tavoitteiden saavuttamisen ja ylipäätään kaupungin strategian toteuttamisen?
Arviointia ei paljoakaan auta talousarvion päätösten ennakkovaikutusten arviointi. Vaikutusten arviointi on toteavaa ja toistaa monin osin talousarvion kirjauksia ilman arviota siitä, mitä todellisia tai mahdollisia vaikutuksia talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kuntalaisiin, talouteen, organisaatioon ja ympäristöön. Tässä meillä on vielä paljon petrattavaa. Esitämmekin tässä yhteydessä vahvan toiveen siitä, että jatkossa talousarvioprosessissa ennakkovaikutusten arviointiin panostetaan nykyistä huomattavasti enemmän.
Arvoisa puheenjohtaja,
Viime vuonna tähän aikaan vihreällä valtuustoryhmällä oli suuret odotukset parlamentaariselle työryhmälle. Puoluerajat ylittävä yhteistyö nähtiin mahdollisuutena löytää kaikille valtuustoryhmille sopiva talouden tasapaino-ohjelma. Kuten kaikki muistamme, tämän valtuustokauden alku oli rikkonainen, minkä vuoksi keskinäisen luottamuksen rakentaminen on ollut paikoin vaikeaa.
Valtuusto ja parlamentaarinen työryhmä olivat saaneet viranhaltijoilta toiveen, että päättäisimme ensin mikä on se palvelutaso, mitä haluamme kaupunkina tarjota, ja pitäisimme siitä kiinni johdonmukaisesti. Näin voitaisiin välttyä poukkoilevalta päätöksenteolta ja saisimme palvelualueille työrauhan. Erityisesti sivistyksen palvelualueen osalta viranhaltijat toivoivat edes yhden valtuustokauden mittaista sitoutumista. Ehkä palvelutason määrittely voitaisiin jatkossa ottaa osaksi valtuustosopimusta tai pormestariohjelmaa?
Parlamentaarisen työryhmän työskentely alkoi lupaavasti helmikuussa. Työryhmä ja sitä kautta myös valtuustoryhmät saivat valtavat määrät tietoa ja taustoitusta viranhaltijoilta kaupungin nykyisistä palveluista sekä edessä olevista haasteista. Lahden taloudelliset haasteet ovat kiistattomat: valtionosuuksien leikkaus soteuudistuksen jälkeen, konsernista saatavien tuottojen romahtaminen, kunta-alan palkkaratkaisu sekä aiempaa korkeammat inflaatio ja korkotaso. Emme toki ole ainoa kunta vastaavien haasteiden edessä. Näiden lisäksi lähitulevaisuudessa siintää vielä työllisyyspalveluiden uudistus, jossa riittää tehtävää.
Huhtikuun korvalla tapahtui kuitenkin jotain odottamatonta. Siinä missä ulkona aurinko lämmitti jo mukavasti, parlamentaarisen työryhmän kokouksessa puhalsi kylmä tuuli. Kun kaikki edellä mainitut faktat oli ladottu eteemme, tuli aikamoisena yllätyksenä, että iso osa valtuustoryhmistä hylkäsi suoralta kädeltä veronkorotuksen yhtenä tulojen lisäämisen keinona. Sen sijaan parempana vaihtoehtona nähtiin syödä kertynyttä ylijäämää ja jättää veronkorotus seuraavan valtuuston päätettäväksi. Tämä siitäkin huolimatta, että viranhaltijat pitivät veronkorotusta välttämättömänä osana talouden tasapainottamisessa.
Yhtäkkiä oli siis selvää, ettei parlamentaarisessa työryhmässä ollutkaan halua löytää laajaa kompromissia, jolla kaikki valtuustoryhmät voisivat sitoutua talouden tasapaino-ohjelmaan. Tämä käsitys vahvistui kevään valtuustoseminaarissa tehtyjen ryhmätöiden esittelyssä. Tässä kohdin odotimme vielä palvelualueiden palvelutasotarkasteluja, jotka oli luvattu esitellä parlamentaariselle työryhmälle kevätkauden aikana.
Toukokuussa kävi ilmi, ettemme saisikaan palvelutasotarkasteluja kaikilta palvelualueilta ennen kaupunginhallituksen päätöstä ensi vuoden kehyksestä. Tämä oli pettymys, koska tarkastelu uupui suurimmalta palvelualueelta eli sivistykseltä. Työryhmä sai tarkastelun vasta elokuussa, alle kolme viikkoa ennen sivistyslautakunnan talousarviokokousta. Uskomme, että mikäli tämä tarkastelu olisi saatu aiemmin, olisi kaupunginhallituksen raami näyttänyt hieman erilaiselta.
Lokakuussa parlamentaarinen työryhmä sai työnsä päätökseen. Talouden tasapaino-ohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi palvelualueiden toiminnan nykytason säilyttäminen, mutta taloussuunnitelmavuosille esitetyt leikkaukset johtavat vääjäämättä palvelutason laskemiseen. Ohjelman tulo-odotukset ovat toiveikkaat, osittain jopa ylioptimistiset, ja mikäli niihin ei päästä, ovat kaikki ei-lakisääteiset palvelut ja toiminnot leikkausuhan alla.
Monesti katsomme talousarviossa vain seuraavan vuoden lukuja. Nyt huomio tulee kiinnittää talouden tasapaino-ohjelman vuoksi erityisesti taloussuunnitelmavuosiin 2025 ja 2026. Näille vuosille esitetty menojen kasvun hillintä tarkoittaa tosiasiassa nykyisen palvelutason laskua erityisesti sivistyspalveluissa. Sivistyslautakunta joutuu tekemään jo alkuvuodesta 2024 päätökset, joilla taloussuunnitelmavuosien säästöt saadaan toteutumaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi opetuksen määrän vähentämistä, kielikylpyopetuksen lakkauttamista, iltapäivätoiminnan laajuuden tarkastelua ja 1- ja 2-luokkalaisten koulumatkaetuuden supistamista.
On todettava, että jotain tässä talousarvioprosessissa on mennyt pieleen. Jos kerran haluamme säilyttää nykyisen palvelutason, tulisi taloussuunnitelmavuosien luvut olla sellaiset, että halutun palvelutason säilyttäminen on mahdollista. Nyt näin ei ole.
Esitimme kaupunginhallituksessa muutosesityksen taloussuunnitelmaan, jolla olisimme voineet pitää kiinni sivistyksen palvelualueen nykyisestä palvelutasosta. Esitystämme ei kannatettu. Siitä huolimatta tulemme myös tänään puolustamaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen nykyistä palvelutasoa ja toivomme, että kaupunginvaltuusto korjaa kaupunginhallituksen talousarvioesityksen ja edistää aidosti lasten ja nuorten hyvinvointia.