Talousarviovaltuusto 10.12.2012
Lahden Vihreän valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro
Saara Vauramo, ryhmäpj.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Vuosi sitten päättäessämme talousarviosta ja suunnitelmasta, elimme talouden näkymien osalta sumuisia epätietoisuuden aikoja. Tällä hetkellä näyttää varsin kirkkaasti siltä, että talouden yleinen kehitys on taantumaa kohti – tai kuten viime viikolla saimme lehdestä lukea, olemme jo saavuttaneet taantuman tunnusmerkit Suomen bkt:n laskiessa. Oletetaan, että taantuman pohja tullaan saavuttamaan ensi keväänä. Julkishallinto reagoi verotulokertymien muutosten sekä toimeentulotukimenojen kasvun vuoksi kuitenkin viiveellä, joten taantuman taloudellisia vaikutuksia kantautuu myös taloussuunnitelmavuosille 2014 ja 2015. Verokorotuksille on siten varmasti tarvetta jatkossa, mutta erityisesti tulee olemaan tarvetta palveluiden tuotantorakenteen seikkaperäiseen läpikäyntiin.
Palvelurakenteiden muutoksia ei tule tehdä muutoksen itsensä tähden vaan siksi, että hallittuna prosessina muutoksia voidaan tehdä ennakoivasti ja tärkeimmistä palveluista kiinni pitäen, eikä kertarysäyksellä. Valitettavasti usein näyttää siltä, että hallittua ja vapaaehtoista muutosta ei kyetä tekemään vaan suuret muutokset syntyvät kivuliaasti – ajetaan siis vanhalla mallilla täysillä seinää päin. Mitä palvelurakenteen muutoksella sitten tarkoitetaan? Asukkaalle se on näyttäytynyt ehkä vain pienempien yksiköiden, kuten kirjastojen ja koulujen jatkuvana lakkauttamisuhkana. Pienten yksiköiden lakkauttaminen vaikuttaa näpertelyltä talouden isossa kokonaisuudessa ja aiheuttaa muutosvastarintaa. Piiloon, jonnekin liian vaikeasti ymmärrettävän byrokratiasanahelinän taakse kätkeytyy iso ja todellinen huoli palveluiden rahoittamisesta ja henkilöresurssien riittävyydestä tulevaisuudessa. Yksinkertaisesti, emme voi jatkaa näin. Kaikkia nykyisiä palveluita nykyisellä tuotantotavalla ei kyetä pitämään yllä 2020- ja 2030 –luvun Suomessa. Ensin loppuu henkilökunta ja sitten raha. Julkisen palvelurakenteen hallittua muutosta on aika tehdä jo tänään.
Juuri asukas, kaupungin palveluiden käyttäjä, on avainasemassa ratkaistaessa tulevaisuuden julkisten palveluiden tarjottimen sisältöä. Kysymys meille päättäjille ja päätösten valmistelijoille kuuluu, miten rakennamme hyviä, ihmisläheisiä ja kustannustehokkaampia palveluita, joita kaupunkimme asukkaat osaavat ja haluavat käyttää? Ehkä kaupunginosien asukkaiden tulisikin päästä nykyistä enemmän suunnittelemaan oman alueensa palvelukokonaisuutta taloudellisten realiteettien rajoissa? Osallisuuden lisääminen esim. osallistuvan budjetoinnin keinoin voisi parhaimmillaan toteutua alhaalta ylöspäin ideoituina palveluratkaisuina ja kasvattaa ihmisten käsityskykyä suuremman kokoluokan haasteista. Kuka sitten katsoo kaupungin taloudellisen ja toiminnallisen kokonaisuuden perään? Se on itseään ja äänestäjiään kunnioittavan valtuutetun oikeus ja mielestäni myös velvollisuus. On tilanteita, joissa vaikeita ratkaisuja yksittäisten palvelupisteiden kohtalosta joudutaan tekemään kaupunkitasoisen kokonaisuuden vuoksi. Virkamiesvalmistelussa täytyy antaa riittävän selkeä kuva palvelujärjestelmien kokonaisuudesta, jotta poliittista vastuuta kyetään kantamaan entisestä laajemmalla joukolla.
Arvoisat kuulijat
Viime viikkoina on puhuttu julkistalouden velkaantumiskehityksestä ja Lahden kaupunkikonsernin investoinneista. Välillä tämä keskustelu Lahden kaupungin taloudesta on laajentunut valtakunnantasoisiin medioihin asti melko värittyneiden kielikuvien kanssa. Lahden on todettu upottavan itsensä velkasuohon ja vievän viimeisenkin elämänvoiman mukanaan alueelta. Hätiin on huudettu kaikkia kynnelle kykeneviä tahoja aina pääministeristä lähtien. Tulkaa nyt Lahteen oikeasti.
Onneksi emme ole näin hurjassa tilanteessa. On totta, että Lahden kaupunkikonserni velkaantuu huomattavasti lähivuosien aikana. Velkaantuminen johtuu kuitenkin investoinneista, joita tehdään alueen tulevaisuuden vuoksi. On vaikea kuvitella tilannetta, jossa sisäilmaongelmista kärsivien koulujen uudistamisesta luovuttaisiin sen vuoksi, että velkaa koulujen korjauksiin tai uusien koulurakennusten toteuttamiseen ei haluta ottaa. Kuka muistaa vielä miten Lahtea kehitettiin laman syvimpinä vuosina 1990-luvulla? Investoimalla huomattavia summia mm. Vesijärven sataman alueen kehittämiseen, runsailla EU –tuilla tosin. Tänä päivänä kaikki lahtelaiset voivat nauttia viihtyisästä ranta-alueesta ja puhtaasta Vesijärvestä sekä Sibeliustalosta. Ranta-alueen kehitys on lisännyt huomattavasti Lahden vetovoimaa asuinympäristönä. Investoinneilla voidaan tehdä myös elvytyspolitiikkaa, eli luoda työpaikkoja, sekä vähentää kaupungin kiinteistöjen korjausvelkaa. Näin tehtiin Lahdessa myös vuoden 2008 taantumanotkahduksen yhteydessä. Lahden keskustan kehittäminen on seuraava askel kaupunkiympäristömme laadun kohentamisessa. Ei tehdä asiasta liian vaikeaa tai suhteettoman suurta numeroa, vaan ryhdytään jo toimeen. Oikeasti.
Vihreä valtuustoryhmä haluaa nostaa esille vielä erään investointeihin liittyvän asian. Viime vuoden talousarviokäsittelyssä kaupunginhallituksen jäsen Kirsti Vaara esitti ponnen, joka äänestyksen jälkeen hyväksyttiin talousarvioon. Ponnen sisältö kuului näin: ”Seuraavaan talousarviokirjaan vuodeksi 2013 merkitään kadunrakennuskohteiden yksilöidyt kustannusarviot.” Edelleen tämä kohta sivulla 204 on puutteellisesti valmisteltu, sillä kaikkia investointeja ei selvästikään luetella työkohteissa. Miksi kadunrakennusinvestointien tarkkaa listaa ei haluta kertoa valtuustolle, vaikka niihin tarvittava rahoitussumma kyetään esittämään tuhannen euron tarkkuudella? Valtuuston tiedonsaanti kaupungin investointikohteista ei ole toisarvoinen asia, vaan olennaisen tärkeää tietoa velkaantumiskehityksen ja asioiden arvottamisen näkökulmasta.
Lahden Vihreä valtuustoryhmä on päätynyt kannattamaan sosiaalidemokraattien esitystä joukkoliikenteen lipputuotteiden ja lippujen hintojen säilyttämisestä tämän vuoden tasolla. Tuettujen lipputyyppien hintojen pitäminen nykytasolla on kasvattanut joukkoliikenteen käyttäjämääriä johdonmukaisesti parin viimeisen vuoden ajan. Tästä strategian mukaisesta kehityksestä on järkevää pitää kiinni. Joukkoliikenteen kehittäminen vaatii jatkossa liikenteen järjestämismallista riippumatta joka tapauksessa selvää taloudellista lisäpanosta. Lippujen hinnoilla on ratkaiseva merkitys joukkoliikenteen houkuttelevuuden kasvattamisessa.
Ryhmämme tuki kaupunginhallituksen käsittelyssä virkamiesesityksestä poiketen kouluavustajien määrän pitämistä nykytasolla. Ymmärrämme, että Lahdessa kouluavustajien määrä on valtakunnantasolla poikkeuksellisen korkea. Niin ovat myös ne sosiaaliset ja taloudelliset haasteet, joissa useat alueemme lapsiperheet tänäkin jouluisena maanantaina painivat. Lahden Vihreä valtuustoryhmä ehdottaakin sivistystoimialalle, että kouluavustajien työpanosta suunnattaisiin erityisesti sellaisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja toteuttamiseen, joka huomioisi myöhemmin syrjäytymisvaarassa olevat oppilasryhmät, kuten vilkkaat pojat. Lahdessa voitaisiin luoda uusi, vahvasti nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevä koulunkäyntiavustajan malli, jossa tunnistettaisiin riskiryhmiin kuuluvat lapset ja luotaisiin erityisesti heille soveltuvia uusia oppimisen ja elämänhallinnan malleja. Käytetään kouluympäristömme lisäresurssit taidokkaalla tavalla alueen lasten ja nuorten hyväksi.
Hyvät lahtelaiset, arvoisa puheenjohtaja ja kunnioitetut valtuutetut
Näillä huomiolla Vihreä valtuustoryhmä on valmis hyväksymään talousarvion vuodelle 2013 sekä taloussuunnitelman vuosille 2013, 2014 ja 2015. Henkilökohtaisesti haluan tässä yhteydessä esittää myös kiitokseni valtuustokollegoille sekä lukuisille viranhaltijoille, joiden kanssa olen saanut työskennellä kuluneen neljän vuoden aikana. Hyvä yhteistyö on Lahden kasvun ja kehityksen sekä kestävän taloudenpidon perusta.