Lahden kaupunginvaltuusto päätti maanantaina myöntää lainantakauksen kiisteltyyn toriparkkiratkaisuun. Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana asetuin puoltamaan tätä päätöstä, vaikka valtuustoryhmämme oli aikanaan yksimielisesti toriparkin mahdollistanutta asemakaavaa vastaan. Pyrin nyt kuvaamaan päätöksentekoni perusteluja.
Vaihtoehtoisia, kenties edullisempia ratkaisuja läntisen keskustan velvoite- ja asiakaspysäköintiin olisi voitu etsiä, jos toriparin asemakaava ei olisi saanut lainvoimaa kesällä 2010. Kaavan vahvistuttua keskustan kokonaissuunnittelu (kävelykadut, keskustan lisärakentaminen, Matkakeskus) on aivan perustellusti nivottu yhä tiiviimmin yhteen lainvoimaisen pysäköintikaavan kanssa. Keskustan kokonaissuunnitelma on uudessa tarkastelussa muuttunut selvästi ympäristöystävällisempään suuntaan. Olemme saamassa Aleksista viimein oikean kävelykadun erilaisten tynkä- ja kompromissiratkaisujen sijaan! Erilaiset kulkumuodot nykyistä paremmin yhdistävä Matkakeskus on myös merkittävä osa keskustan kokonaisuutta ja tulee päätettäväksi lähikuukausina. Autopysäköinnin järjestäminen tiiviisti rakennetulla ja yhä tiivistyvällä keskusta-alueella on haaste, joka pitää jollakin tavoin ratkaista, jotta kokonaisuus etenee.
Mielestäni kaupungin arvokasta, ihmisen mittakaavaista maanpinnan tasoa pitää ensisijaisesti käyttää muuna kuin autojen parkkitilana. Siirtämällä esim. 200 autopaikkaa katujen varsilta torin alle, saisimme n. 2500 m2 katutilaa käytettäväksi johonkin aivan muuhun, kuten katukahviloihin, laadukkaisiin pyöräkaistoihin tai vaikkapa katutaiteeseen. Toripysäköintiä vastustamalla olisimme keskustan kehittämisessä päätyneet poliittisesti jälleen nollatilanteeseen, vaikka Vihreällä valtuustoryhmällä olisi ollut rohkeutta viedä keskustan kävelykaturatkaisuja eteenpäin myös ilman toriparkkia.
Linja-autoaseman ja kirjaston pysäköintipaikkoja on viime vuosina muutettu maksullisiksi. Tämän seurauksena alueet ammottavat nykyään tyhjillään. Samaan aikaan kuitenkin keskustan pysäköintitalojen käyttöaste on kasvanut ja joukkoliikenteen matkustajamäärät, sekä pyöräilijöiden määrä on kasvanut. Pysäköintilaitosinvestoinnin matematiikka toimii velvoite- ja asiakaspaikkojen riittävällä kysynnällä. Näyttää siltä, että keskustan kalliin pysäköinti-investoinnin kannattavuus voidaan nykyisin turvata vain sijoittamalla pysäköintitilat riittävän keskeiselle paikalle.
Toriparkki on iso investointi autojen pysäköintiin, mutta se on myös iso investointi kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennepainotteisen Lahden keskustan toteuttamiseen. Investoinnin taloudellinen kannattavuus on ilman muuta arvioitava ja varmistettava vielä ennen lopullisen rakentamispäätöksen tekemistä Lahden Pysäköinti Oy:n hallituksen toimesta. Investointisuunnitelma perustuu siihen, että pysäköintitilaa tarvitsevat maksavat lopulta hankkeen. Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt, että kaupunki investoi joka vuosi lähes 10 miljoonaa euroa erilaisiin katu- ja tiehankkeisiin suoraan kaupungin budjettivaroista. Nämä pääosin autoilua tukevat kadunrakennusinvestoinnit, ainakin teoriassa, voivat paljon suoremmin kilpailla koulujen ja päiväkotien perusparannusten kanssa. Valtuutettu Kirsti Vaaran ponnen ansiosta saamme tulevaisuudessa näistä kadunrakennusinvestoinneista nykyistä enemmän ennakkotietoa. Vain avoimuutta lisäämällä valtuusto voi käydä todellista arvokeskustelua kaupungin erilaisten investointien tärkeysjärjestyksestä. Kehittyvä kaupunki investoi asukkaisiin ja tulevaisuuden elinvoimaan.
Saara Vauramo
Vihreän valtuustoryhmän pj.