Teksti on julkaistu ESS mielipidepalstalla 14.10.2010
Ympäristövastuullisten FSC –sertifioitujen metsäteollisuuden tuotteiden kauppa on maailmanlaajuisesti voimakkaassa kasvussa. ESS uutisoi 9.10.2010 Suomen metsäteollisuuden ja ympäristöjärjestöjen päässeen sopuun FSC-standardista, jonka toivotaan piristävän suomalaista paperiteollisuutta sekä kannustavan kestävämpään metsänhoitoon maassamme. Samassa kuitenkin todettiin, että Lahden kaupunki harkitsee luopuvansa vuonna 2005 käyttöönotetusta FSC-ryhmäsertifikaatista. Kaupungin metsätalousinsinöörin mukaan sertifikaatti vaikeuttaa vanhojen kuusimetsien ainoan järkevän uudistusmenetelmän, avohakkuiden, suorittamista. Painetta sertifikaatista luopumiseen aiheuttavat kuulemma myös sen vuotuiset kustannukset, 2500 euroa (n. 0,01 % teknisen ja ympäristötoimialan menoista). Mielestämme Lahden kaupunki tekee virheen, jos suomalaisen metsänhoidon etujoukoissa aikanaan hankitusta FSC-sertifikaatista luovutaan samalla kun kaupungin brändiä rakennetaan ympäristökaupungin statuksen varaan.
Lahden kaupunki on maan suurimmalla taajamametsäomistuksellaan merkittävä kaupunkimetsien hoidon suunnannäyttäjä Suomessa. Tällä hetkellä Lahden kaupunki omistaa 5000 ha metsiä, joista 6,1 % on suojeltuja. Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen alueiden pinta-ala on ilahduttavasti hieman kasvanut viime vuosien aikana, mutta edelleen suojeltujen vanhojen metsien osuus Etelä-Suomen metsäpinta-alasta on alle prosentin. Lahden kaupunki voi suurmetsänomistajana vaikuttaa ikimetsien suojelutilanteeseen koko Etelä-Suomen alueella. Metsät ovat tutkitusti uhanalaisten lajien tärkein elinympäristö. Suomen metsissä elävistä noin 20 000 eliölajista arvioidaan noin 1 600 olevan uhanalaisia ja avohakkuiden tiedetään olevan merkittävä syy uhanalaisuudelle. Lisäksi varttuneilla metsillä on arvoa niin kutsuttujen ekosysteemipalveluiden tuottajina. Vanhojen metsien tiedetään sitovan ja varastoivan tehokkaasti hiilidioksidia itseensä hidastaen näin omalta osaltaan ilmastonmuutosta. Myös pintavesiä rehevöittävien ravinteiden sitoutuminen puustoon ja maaperään on varttuneissa metsissä omaa luokkaansa.
Kaupunkimetsien suurin arvo on luonnollisesti niiden virkistyskäytössä – joka sekin on ekosysteemipalvelu. Taajamien ulkopuolisten metsien hoitoa ohjaa Lahdessa kuitenkin yhä talousmetsäajattelu. Taloudellisesti tämä metsänhoidon linja ei ole kannattava, sillä metsänhoitotoimenpiteet maksavat Lahden kaupungille enemmän kuin puun myynnistä saadaan tuottoa. Metsiä voidaan hoitaa kestävästi myös ilman sertifikaatteja, mutta kansainvälinen, riippumattoman osapuolen arvioima, FSC-sertifikaatti kertoo ulospäin selkeän viestin siitä, että metsähoitotoimenpiteissä on huomioitu kestävän kehityksen mukaiset kriteerit. Metsänhoidon FSC-sertifikaatin tulisi olla osa aidon ympäristökaupungin olemusta, linja josta kaupungin on syytä olla ylpeä.
Heikki Setälä, prof.
Saara Vauramo, FM
Aleksi Mäntylä, fil. yo.
Helsingin yliopisto,
ympäristötieteiden laitos, Lahti
